Kaksi yksinyrittäjää kertoo, miksi lomalle on vaikea jäädä: ”Ongelma ainoastaan rahan takia”

– Tietokone on aina mukana. Työntekoon täytyy varautua aina.

Näin kertoo markkinointi- ja viestintäalan yksinyrittäjä Liisa Marjomäki, jonka asiakkaat ovat pääosin musiikki- ja tapahtuma-alalta.

Marjomäki on huomannut, että lomien pitäminen on vaikeaa, koska asiakkuuksista on pidettävä kiinni ja yksinyrittäjän apuna ei ole työntekijöitä. Tämä pätee myös tulevan kesäloman kanssa.

– Asiakkaani ovat pieniä pk-yrityksiä, jotka eivät useinkaan pysty ennakoimaan tai suunnittelemaan toimeksiantojaan. Pelkona on, että jos en palvelisi vakioasiakkaitani silloin kun he haluavat, he löytävät palvelut jostain muualta. Minulle voi tulla artistilta lyhyellä varoitusajalla esimerkiksi esitteen tai julisteen tilaus.

Marjomäki myöntää, ettei hän nykyisin edes tiedä, mitä pidempi lomajakso tarkoittaa. Sellaisia hän ei ole pystynyt pitämään puolentoista vuoden yrittäjyytensä aikana.

– Kesällä pyrin pitämään yksittäisiä lomapäiviä säiden mukaan. Sadepäivinä istun koneen ääressä ja kun on aurinkoista, lähden veneilemään.

Marjomäellä on rahallista puskuria, jonka avulla hän voisi lomailla vaikka kuukauden, mutta käytännön syistä se ei ole mahdollista.

– En pelkää niinkään hetkellistä tulotason menettämistä vaan sitä, mitä toimeksiannoista kieltäytyminen vaikuttaa pidemmällä aikavälillä. Tämä on yhtälö, johon tällä alalla täytyy sopeutua.

Näin yrittäjät lomailevat

Vuoden 2024 kesällä julkaistun Yrittäjägallupin perustella pk-yrittäjät pitivät vuonna 2024 hieman enemmän lomia kuin vuonna 2023. Gallupin mukaan yrittäjistä 28 prosenttia piti kesälomaa enintään viikon. Vielä vuonna 2023 yrittäjistä 32 prosenttia piti enintään viikon kesäloman. 

Yrittäjägallupin vastaajista 48 prosenttia piti kesälomaa enintään kaksi viikkoa. Vuonna 2023 vastaava osuus oli 52 prosenttia. Kaikkiaan 29 prosenttia yrittäjistä piti vuonna 2024 kesälomaa neljä viikkoa tai enemmän. 

Ilman kesälomaa olevia yrittäjiä on eniten rakentamisen alalla, jolla 18 prosenttia ei pidä kesälomaa ollenkaan. Vähiten kesälomattomia on yli kymmenen henkeä työllistävissä yrityksissä ja pääkaupunkiseudulla. 

Pisimpään lomaillaan asiantuntijapalveluissa. Tällä alalla 45 prosenttia pitää vähintään neljä viikkoa kesälomaa. Miesyrittäjillä on hieman pidemmät lomat kuin naisyrittäjillä. 

Yhä useampi yrittäjä kokee yrittäjägallupin tulosten perusteella pystyvänsä pitämään riittävästi lomaa. Kaikkiaan 41 prosenttia vastaajista arvioi, ettei pysty pitämään riittävästi lomaa. 

Liian lyhyt kesäloma kostautui

Kaarinassa toimiva yksinyrittäjä myöntää, että raha on suurin syy jättää loma väliin.

– Onhan se haastavaa, että jos lomailen, mistään ei tule rahaa. Lomailu on ongelma ainoastaan rahan takia, tunnevyöhyketerapiaa asiakkailleen tarjoava yksinyrittäjä Mari Rajamäki kertoo. Hän on toiminut yksinyrittäjänä kymmenen vuoden ajan. 

– Jossain vaiheessa päätin, että lomaa täytyy olla neljä viikkoa vuodessa, muuten en jaksa. Olen pystynyt pitämään sen määrän, mutta en yhteen putkeen.

Ratkaisuna on ollut nelipäiväinen työviikko ja yksittäisten kokonaisten viikkojen varaaminen lomailulle.

– Se on sillisalaattia, mutta lyhyempi työviikko auttaa jaksamaan ja vähentää kuormitusta. Silti huomaan, että tarvitsen kesällä pidemmän tauon.

Viime kesänä Rajamäen kesäloma jäi lyhyeen, ja vaikutukset hän huomasi pian.

– Se ei ollut hyvä ratkaisu. Olin tosi väsynyt. Syksyllä virtaa ei riittänyt. Kesäkuussa olin viikon lomalla, mutta koska olen myös yleisurheiluvalmentaja, tein niitä töitä eikä loma sen takia palauttanut yhtään.

Rajamäen mukaan pienikin yksinyrittäjän työhyvinvointiin tarkoitettu rahamäärä voisi riittää siihen, että yrittäjä voisi pitää ainakin jonkinlaisen loman.

– Jos yksinyrittäjän olisi mahdollista saada vaikka 500 euroa vuodessa työhyvinvoinnin ylläpitämiseen, uskoisin, että pienyrittäjät voisivat paremmin. 

Kaarinalaisyrittäjän asiakkaat ovat onneksi ymmärtäväisiä, ja jopa kannustavat yrittäjää pitämään huolta hyvinvoinnistaan.

– Asiakkaat kyselevät jo maaliskuussa, koska aion pitää lomaa. Työhyvinvoinnille ei ole kuitenkaan hyväksi, että lomaa varten kerää puskuria ja tekee entistä enemmän töitä.